Puhujat

Uusi kansallinen supertietokone Roihu

Uusi supertietokone Roihu otettiin käyttöön kesällä 2026 uudistaen kansallisen suurteho- ja tekoälylaskennan kapasiteettia. Se tarjoaa monipuolisen laskentaympäristön sekä uusia ominaisuuksia, kuten REST-rajapinnan ja tuen sensitiivisen datan prosessointiin.

Kohti yhteistä KA-repositoriota korkeakoulusektorilla

KK-sektorilla ja laajemminkin on tarve yhteiselle KA-repositoriolle ja mallinnustyökaluille kansallisen arkkitehtuurityön tueksi. Haussa on yhteinen tapa suunnitella, tallentaa, hallita ja jakaa arkkitehtuurituotoksia. Mutta mitä kaikkea korkeakoulun kokonaisarkkitehtuuriin kuuluu, ja milloin voidaan todeta, että se on kuvattu riittävän kattavasti? Esitys tarkastelee korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuria ohjaavia viitearkkitehtuureja, säädöksiä ja yhteisiä ratkaisuja sekä pohtii, millaisia tarpeita ne asettavat yhteiselle KA-repositoriolle ja mallinnustyökaluille.

AV-systeemikysely 2026

AV-SIG toteutti kyselyn jossa kartoitettiin käytössä olevat AV-ekosysteemit, AV-verkot ja keskitetysti hallittujen AV-järjestelmien tilanne, signaalinsiirtotavat sekä elinkaarivalmiudet. Esityksessä käydään lävitse keskeisimmät tulokset.

Päivitetään myöhemmin.

HY:n GenAI-tiekartta ja tekoälyvalmiuksien kehittäminen

Helsingin yliopiston GenAI‑tiekartta ohjaa tekoälyvalmiuksien kehittämistä. Esityksessä avataan keskeiset linjaukset ja kuvataan, miten yliopisto vahvistaa osaamista ja kehittää toimintamalleja tekoälyn vastuulliseen hyödyntämiseen.

Language Models as Research Infrastructure

In only a few years, language models have progressed from research curiosity to critical infrastructure. I will begin with a brief history of LLM development, focusing on the split between closed frontier APIs and the open-weight model ecosystem, and what each implies for cost, reproducibility, and data sovereignty. I will then show examples of AI in research, and the benefits researchers across fields can gain from it.

My main message here is that AI is not a toy but a serious tool. Finally, I will lay out some thoughts on what AI infrastructure and training universities may need to provide for their researchers in the future.

Uusien ohjelmistojen validointiprosessi

Validointi tarkoittaa prosessia, jossa arvioidaan ja varmistetaan, että tuote, järjestelmä tai prosessi täyttää sille asetetut vaatimukset ja standardit.
Tampereen korkeakoulusäätiössä uudet ohjelmistot validoidaan moniasiantuntijaryhmässä niin tietoturvan, tietosuojan kuin lisenssienhallinnan näkökulmista. Esittelen validointityöryhmän työtä sekä käyttötapauskohtaista luvitusprosessia tutkimuserityisissä tapauksissa.

Päivitetään pian

Kaiken takana on IT- vai sittenkin ihminen?

Miten rakennamme inhimillisemmän digitaalisen tulevaisuuden.

Korkeakoulujen IT on pitkään ollut se näkymätön voima, jonka odotetaan vain toimivan. Nyt teknologia, data, automaatio ja tekoäly eivät enää pysy taustalla: ne muuttavat oppimista, tutkimusta, hallintoa, johtamista ja koko korkeakoulun roolia yhteiskunnassa.

Mutta mitä enemmän teknologia pystyy tekemään, sitä tärkeämmäksi muodostuu kysymys ihmisen roolista. Mitä kannattaa ulkoistaa koneille — ja missä ihminen on edelleen korvaamaton? Voisiko lisääntyvä IT, automaatio ja tekoäly tehdä korkeakouluista paitsi tehokkaampia, myös inhimillisempiä?

Keynote tarkastelee, millainen korkeakoulu syntyy, kun IT:tä ei nähdä palvelukoneistona vaan strategisena mielikuvituksen, luottamuksen ja muutoksen alustana. Puhe haastaa pohtimaan, mitä meidän kannattaa automatisoida, mitä suojella, mitä uskaltaa kuvitella uudelleen — ja miksi tulevaisuuden tärkein digikyvykkyys ei ehkä olekaan tekninen.

Päivitetään pian.

AI-agentit korkeakoulussa: kokeiluista hallittuun käyttöön

AI-agentteja syntyy henkilökohtaiseen, tiimien ja koko organisaation käyttöön. Esitys näyttää, miten HAMKissa rakennetaan hallintaa, jossa käyttölaajuus, toimintakyky, riskit, vastuut ja elinkaari huomioidaan tarkoituksenmukaisesti.

Päivitetään pian

Auracastin mahdollisuudet oppilaitoksille

Auracast oppilaitoksessa – miten Bluetooth LE Audio mahdollistaa luentojen, kuulutusten ja tulkkauksen jakamisen suoraan opiskelijoiden omiin kuulokkeisiin ja kuulokojeisiin. Vähemmän laitteita, parempi saavutettavuus ja skaalautuva kampusratkaisu. Kokemuksia piloteista Jyväskylän ja Turun ammattikorkeakouluissa.

Päivitetään pian.

Opintohallinnon yhteentoimivuuden kehittäminen EU-korkeakouluallianssissa

Ulysseus-allianssissa kehitetään yhteentoimivuutta IT:n, opintohallinnon ja kv-palveluiden yhteistyönä. Pohjana ovat kansallinen suositus EU-korkeakoulualliansseissa toimimisesta, eurooppalainen HEIF-viitekehys sekä olemassa olevat EU-tason ratkaisut.

Päivitetään pian.

Päätelaitteiden hankinnan ja hallinnan uudistaminen Oulun yliopistossa

Oulun yliopistossa päätelaitteiden hankinta ja hallinta perustuu keskitettyyn palvelumalliin, jossa vakioidut laitteet hankitaan palvelulaitteina ja niiden elinkaarta hallitaan suunnitelmallisesti ICT-palveluiden toimesta. Malli tukee kustannusten ennakoitavuutta, laitteiden yhdenmukaisuutta, vastuullista uudelleenkäyttöä ja sujuvaa ylläpitoa koko organisaatiossa.

Itä-Suomen yliopiston uusi Moodle Workplace – kokemuksia hankintaprosessista ja käyttöönottoprojektista

Moodle on ollut aina Itä-Suomen yliopiston digiopetuksen kotipesä. Yliopistolla on pitkä Moodle-historia joka ulottuu aina yliopiston edeltäjiin – Joensuun yliopiston ja Kuopion yliopistoon saakka. Suorituskyvyn ja skaalautuvuuden parantaminen sekä toisaalta erilaisiin Moodle-tarpeisiin vastaaminen olivat lähtökohtana projektille, jossa hankittiin usean eri aliympäristön (multi-tenant) Moodle Workplace-ratkaisu. Käsittelemme esityksessämme hankintaprojektia sekä käyttöönottoa.

Päivitetään pian.

Päivitetään pian.

Turun yliopiston ja Åbo Akademin tietotekniset toteutukset yhteiskäyttörakennuksissa

Turun yliopistolla ja Åbo Akademi sijaitsevat vierekkäin kampusalueella, ja käytössä on useampia rakennuksia, joissa työskentelee molempien yliopistojen henkilökuntaa ja opiskelijoita.
Päällekkäisten järjestelmien sijaan käytössä on ratkaisu, jossa kummankin yliopiston käyttäjät saavat oman yliopistonsa palvelunsa yhdestä ja samasta infrastruktuurista. Se on vaatinut yhteistyötä monella tasolla ja eri järjestelmissä.
Esimerkiksi opiskelijoiden mikroluokassa kummankin korkeakoulun opiskelijat kirjautuvat omilla tunnuksillaan samoille tietokoneille. Henkilökunnalla on Eduroamin lisäksi käytettävissään kummankin yliopiston henkilökunnalle dedikoidut WLAN yhteydet, ja tulostus tapahtuu samoille tulostimille.
Esityksessä käydään läpi tekniikkaa ja teknologioita, jota kaiken tämän toteuttaminen on vaatinut.

Päivitetään myöhemmin.

Tilavaraamisen mahdollisuudet Digipalvelujen näkökulmasta kampuskehityksessä

Microsoft Places-, Teams Rooms- ja Panels-teknologioiden käyttöönotto sekä InfoTV-järjestelmän päivitys tukevat UEFin kampuskehitystä ja tilamuutoshallintaa. Digipalvelujen näkökulmasta ratkaisut parantavat tilojen näkyvyyttä, varauskäytäntöjä, viestintää ja käyttäjäkokemusta.

Onko eurooppalainen identiteettilompakosta hyötyä korkeakouluille?

Esityksessä arvioidaan onko eIDAS 2.0 -asetuksen myötä EU-kansalalsille tulevista ns. digitaalisista identiteettilompakoista hyötyä korkeakouluille.

Jyväskylän yliopiston videopalvelut – yli 23 vuotta digitaalista suvereniteettia

Miksi kehitimme videopalvelun itse ja jatkoimme kehittämistä pilvipalveluiden tultua? Miten laajensimme videoalustamme sensitiivisen tutkimusaineiston hallintaan? Miten muuttuvat asiakastarpeet hallitaan avoimen lähdekoodin ja ketterän kehityksen avulla nyt ja tulevAIsuudessa?

Ensimmäinen vuosi yhteisessä tietoturvapäällikköpalvelussa

Mitä tapahtui, kun viisi ammattikorkeakoulua palkkasi yhteisen tietoturvapäällikön? Esitys avaa yhteistyömallin syntyä, ensimmäisen vuoden kokemuksia, saavutettuja hyötyjä, kohdattuja haasteita ja yhteisen kyberturvallisuustyön seuraavia kehitysaskeleita.

Turun yliopiston päivystysjärjestelmä

Turun yliopiston infran ja palvelujen tuottaminen toimistoajan ulkopuolella eli miten vältetään miljoonien vahingot ja ärtyneet käyttäjät.

Päivitetään pian.

Suomen EOSC noodi tarjoaa kansallisen ja kansainvälisen näkymän tutkimuksen palveluihin

Suomen EOSC noodi tarjoaa kansallisen näkymän tutkimuksen digitaalisille palveluille. Sen kautta voi jakaa palveluita kansalliseen tai kv käyttöön, ja vastavuoroisesti käyttää muiden tuottamia yhteiskäyttöisiä palveluita. Noodi tarjoaa osallistujille mm. keskitetyn AAIn, monitoroinnin ja helpdeskin.

Tekoäly tehostamassa EXAM‑tenttitilojen videovalvontaa

EXAM‑konsortio selvittää tekoälyn hyödyntämistä tenttitilojen videovalvonnan tehostamiseksi. Tavoitteena on, että tekoäly voisi helpottaa henkilökunnan työtä videoiden läpikäynnissä. Tämä edellyttää yhteisiä toimintamalleja, lainsäädännön huomioimista unohtamatta opiskelijan oikeusturvaa.

Tehokkaampi ja läpinäkyvämpi käyttäjähallinta itsepalveluportaalin avulla

Esittelen itsepalveluportaalin, joka tekee tunnusten ja käyttöoikeuksien hallinnasta nopeaa ja läpinäkyvää. Näytän kehityspolun, nykytilan ja tulevat askeleet, sekä miten ratkaisu vähentää manuaalityötä ja parantaa käyttäjäkokemusta.

Oulun yliopiston opetustilojen, kokoustilojen ja työpisteiden käyttöasteiden mittaus

Vuonna 2024 Oulun yliopistossa tunnistettiin tarve saada ajantasaista ja yhtenäistä tietoa kampusten tilojen käyttöasteista, kuten opetustilojen, kokoustilojen ja työpisteiden käytöstä. Yhteistyössä ICT-palveluiden kanssa kehitettiin kustannustehokas ratkaisu, joka kokoaa tiedon yhteen paikkaan ja yhdenmukaistaa käyttöasteiden raportoinnin.