Puhujat

TUNI uudisti runkoverkkonsa sekä virtuaalisen konesali-infransa. Funet Kampus MPLS, Fortinet-palomuurit sekä VMware VCF on Dell VxRail -konesalivirtualisointi yhdessä palvelukumppanin kanssa tuovat yksinkertaisuutta, resilienssiä ja tietoturvaa.

Esityksessä katsotaan konkreettisesti miten kaksi korkeakoulua tuottavat loppukäyttäjillensä ajantasalla olevista laiterekistereistäään automatisoidusti mm. laitteiden sekä tilojen käyttöohjeita sekä ajantasaisia listauksia esim. lainalaitteista.

Seinäjoen yliopistokeskuksen luokka uusittiin soveltumaan paremmin monipaikkaiseen opetus- ja kokouskäyttöön. Viiden yliopiston yhteiskäyttö pyrittiin huomioimaan budjetin puitteissa. Esityksessä kuvataan käyttöselvitys- ja hankintaprosessin vaiheet.

Esityksessä käydään läpi korkeakouluille keskeiset kokonaisarkkitehtuuriviitekehykset.

Aihe käsittelee korkeakoulujen ja puolustusvoimien välistä yhteistyötä, kun kyseessä on turvallisuusluokitellun tiedon vaihtaminen korkeakoulun ja puolustusvoimien välillä. Aihe on suunnattu tietoturvallisuudesta kiinnostuneille.

Ohjelmistohankinnan uusi haaste ovat tekoälypalvelut ja -ohjelmistot, sekä vanhat tutut ohjelmistot tekoälymausteilla. Mitkä ovat tekoälyohjelmistojen hankinnan riskit? Millä ehdoilla hankinta on turvallisempi tehdä?

Helsingin yliopisto on rakentanut uuden palvelun tutkimusdatan pitkäaikaistallentamiselle eli Datapankin. Kolmen organisaation projektissa kehitettiin palvelulle käyttöpolitiikat, toimintamallit ja tekninen toteutus.

Tampereen yliopisto ja Aalto yliopiston POC:ssa on hyödynnetty kansalliskirjaston FintoAI -palvelua opintojaksojen asiasanoitukseen. Testeissä on tarkasteltu mm. ehdotusten laatua sekä teknisten ratkaisujen toimivuutta laajojen sanastojen käytössä.

Tässä esityksessä on tarjolla katsaus keskeisimpiin muutosilmiöihin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin yliopistojen IT-kentässä. Lisäksi luodaan katsaus FUCIO-verkoston tulevan vuoden tavoitteisiin.

Esityksessä tarkastellaan Oppijanumeron hyödyntämistä korkeakouluissa sekä eri viranomaisten toiminnassa. Oppijanumeroa hyödynnetään oppijoiden yksilöinnissä henkilötunnusten sijaan, koska kaikilla oppijoilla ei ole suomalaista henkilötunnusta.

Käymme läpi Microsoft EES 2025-2027 sopimusneuvotteluita ja muita mahdollisia koko korkeakoulukenttää koskevia ajankohtaisia lisenssineuvotteluita.

Esittelemme vuonna 2021 käyttöön otettua virtuaalista kurssitarjotinta, jossa seitsemän eurooppalaisen korkeakoulun oppimisympäristöt on liitetty toisiinsa. Kerromme kurssitarjottimen teknisestä toteutuksesta, kehitystarpeista sekä opintohallinnon prosessien haasteista.

Internet on mahdollisuuksia täynnä – myös kyberrikollisille. Huijaukset ja petokset ovat ikivanha riesa, mutta nykymaailmassa todennäköisin paikka joutua rikoksen uhriksi on netissä. Miten internetin ja modernin teknologian hyväksikäyttö mahdollistaa huijauksia ja kuinka voimme taistella niitä vastaan?

Eurooppa-yliopistoissa tehdään laajaa yhteistyötä koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Tässä esityksessä tarkastellaan sujuvan yhteistyön edellyttämiä tarkoituksenmukaisia palveluita tietohallinnon näkökulmasta.

Tampereen yliopisto ja Aalto yliopiston POC:ssa on hyödynnetty kansalliskirjaston FintoAI -palvelua opintojaksojen asiasanoitukseen. Testeissä on tarkasteltu mm. ehdotusten laatua sekä teknisten ratkaisujen toimivuutta laajojen sanastojen käytössä.

Uusi Power BI -tekijä ei välttämättä hahmota, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon (mm. tietosuoja, tietoturva, edellytykset lähteelle). Jyväskylän yliopistossa luotiin kriteeristö kevyelle ja raskaammalle Power BI -projektille.

Tarkoituksena käydä läpi Itä-Suomen Yliopiston (kehittämis)projektitoiminnan kyvykkyyden kehittymistä yksittäisistä projekteista kohti laadukasta projekti- ja salkunhallinnan toimintaa.

Vaatimukset tekoälypalvelimien taustainfralle kuten jäähdytys, tallennus ja verkot, ovat huomattavasti vaativammat, mihin perinteisissä palvelinympäristöissä ollaan totuttu. Dell Technologies pystyy auttamaan asiakasta myös taustainfran suunnittelussa ja toteutuksessa, näin arvokkaista GPU -noodeista saadaan irti kaikki tehot.

Tutkimuksen IT:n tukitehtävät ovat usein organisaatiota poikkileikkaavia. Esityksessä kuvataan virtuaalitiimeihin perustuva organisoituminen Tampereen korkeakouluyhteisön tietohallinnossa sekä käsitellään ratkaisumalliin liittyviä haasteita ja etuja.

Esittelemme vuonna 2021 käyttöön otettua virtuaalista kurssitarjotinta, jossa seitsemän eurooppalaisen korkeakoulun oppimisympäristöt on liitetty toisiinsa. Kerromme kurssitarjottimen teknisestä toteutuksesta, kehitystarpeista sekä opintohallinnon prosessien haasteista.

Opi.fi hybriditukimallissa palveluntuottaja sekä korkeakoulut yhdessä muodostavat käyttäjälähtöisen tukikokonaisuuden oppijoille. Kerromme haasteet ja onnistumiset mallin käyttöönotosta. ”Miten yli 30 toimijaa pelaa yhteen”

Esityksessä pureudutaan EUNICE-hankkeen aikana ilmeentyneisiin haasteisiin ja niiden ratkaisuihin. Käymme läpi eri eurooppalaisten korkekoulujen teknologisia käytäntöjä ja tapoja.

Tutkijaryhmä Tampereen yliopistosta saa Findatan tarkastaman tutkimusaineiston käyttöönsä CSC:n tarjoaman SD Desktop -palvelun kautta. Mutta prosessissa on haasteita. Findatan, CSC:n ja asiakkaan yhteistyöllä vaikeudet kuitenkin voitettiin.

Generatiivinen tekoäly on ottanut harppauksia eteenpäin viimeisen vuoden aikana. Sen myötä korkeakoulut ovat joutuneet tekemään nopeitakin muutoksia sisällyttääkseen tekoälyn osaksi toimintaansa ja opetustarjontaansa. Tämän esityksen pohjana olevan kyselytutkimuksen tarkoituksena on ollut kartoittaa useamman eri korkeakoulun opetushenkilökunnan kokemuksia generatiivisen tekoälyn opetuskäytöstä loppukevään 2024 aikana.

Kyselytutkimuksessa on kartoitettu kokemusten lisäksi tekoälyn opetuskäytön asenteita, odotuksia ja etiikkaa. Vastausta haettiin mm. kysymyksiin onko tekoälyn käyttö opetuksessa ja oppimisessa niin yleistä kuin kuvitellaan, mitä tekoälytyökaluja käytetään yleisimmin, onko tekoäly muuttanut opetustyön luonnetta ja millä tasolla tekoälyä kuvitellaan hyödynnettävän opetuksessa ja oppimisessa. Esityksessä esitellään kyselytutkimuksen tulokset ja havainnot.

Esitys painottuu vahvasti muutoksen vaikutuksen arviointiin hyödyntämällä kyvykkyys rakennetta ja mallia. Esityksessä käytetään oikeata organisaatio dataa ja mallinnusta sekä visualisointia.

Esityksessä käsitellään mm. kielimallien ja koneoppimisen mahdollisuuksia opintohallinnon tiedon rikastamisessa ja luokittelussa. Lisäksi pohditaan datan laadun merkitystä tuloksiin ja tuotettujen mallien hyödynnettävyyteen.

Kestävyys on yhteiskunnan läpileikkaava teema kattaen myös ICT-alan. Esitys käsittelee kestävää kehitystä ICT-alalla sisältäen ympäristö-, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden. Esitys keskittyy vastuullisuuteen TKI-toiminnassa IT-näkökulmasta.

Mirella Miettinen toimii Netum Oy:n kyberturvallisuustiimissä vanhempana tietosuojakonsulttina ja tietosuojavastaavan tehtävissä. Mirella on terveystieteiden maisteri ja hänellä on monipuolinen kokemus tietosuojan sekä hallinnollisen tietoturvan kehittämis-, arviointi- ja hallintatehtävistä.

Esityksessä tutustutaan moderneihin tekoälyä tukeviin laitteisiin ja tekoälyn hyödyntämiseen käytännön työssä.

Esityksessä katsotaan konkreettisesti miten kaksi korkeakoulua tuottavat loppukäyttäjillensä ajantasalla olevista laiterekistereistäään automatisoidusti mm. laitteiden sekä tilojen käyttöohjeita sekä ajantasaisia listauksia esim. lainalaitteista.

Käymme läpi Microsoft EES 2025-2027 sopimusneuvotteluita ja muita mahdollisia koko korkeakoulukenttää koskevia ajankohtaisia lisenssineuvotteluita.

Automaatiokyvykkyyksien parissa töitä tekevä IT-arkkitehti, jonka työarjessa näkyy vahvasti digitalisaatio ja tämän mahdollistavat palvelut.

Esityksessä käydään läpi Opin.fi -palvelun tilannekatsaus ja beta-vaiheen ensimmäisiä kokemuksia sekä esitellään suunnitelmaa ja painopisteitä Digivisio 2030- hankkeen seuraavaan vaiheeseen liittyen.

Esityksessä kuvataan rajapintakonseptia ja sekä tilannekuvaa ja kokemuksia eli miten Digivision tietoalustan ja korkeakoulujen tietojärjestelmien väliset tiedonsiirrot ja jaetut toiminnallisuudet on tarkoitus toteuttaa rajapintojen avulla.

Jyrki Poikkimäki toimii johdon konsulttina Netum Oy:ssa. Poikkimäellä on insinöörin ja ekonomin tutkinnot ja hänellä on mittava kokemus tutkimus- ja kehittämishankkeista sekä liiketoiminnan kehittämisestä. Poikkimäen ydinosaamista on liiketoimintastrategiat, uudet liiketoimintamallit ja datan hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä.

Jussi Rasku työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa Seinäjoen yliopistokeskuksella, jossa hän tutkii tekoälyä, kuten optimointi- ja hakualgoritmeja, koneoppimista sekä kielimallien integrointia ohjelmistokehityksen työnkulkuihin.

Ari Rouvari on AAPA-CIO-verkoston IT-pääsihteeri. Aiemmin johtavana kokonaisarkkitehtina hän tuotti arkkitehtuurikonsultointipalveluja erityisesti OKM:lle ja STM:lle. Hän on työskennellyt arkkitehtina myös EU-hankkeissa. Rouvari tutkii kokonaisarkkitehtuuria ja digitaalista transformaatiota Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa.

FT Karo Saharinen on toiminut kyberturvallisuuden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintovastaavana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Lehtorina hänellä on päälle 10 vuoden kokemus opetuksesta. Näiden lisäksi hän tällä hetkellä koordinoi 14 ammattikorkeakoulun kyberkoulutuksen kehittämishanketta.

Toni Sallanmaa toimii Funidatan teknologiajohtajana vastaten yhtiön teknologiasta ja tuotekehityksen operaatioista. Yli 15 vuoden kokemus teknologiasektorilla on tehnyt hänestä SaaS-alustojen erikoisosaajan. Tonin asiantuntemus ulottuu arkkitehtuurisuunnittelusta palveluiden saavutettavuuteen, ja hän painottaa aina kokonaisvaltaista lähestymistapaa palvelukehityksessä. Teknologiajohtajana Toni tunnetaan kyvystään johtaa tiimejä ja strategisoida suurta kuvaa silmällä pitäen, varmistaen, että yrityksen pitkän aikavälin tavoitteet ohjaavat hänen päätöksentekoaan.

Olen toiminut yliopistojen IT-johtajien eli FUCIO-verkoston pääsihteerinä jo kymmenisen vuotta.

Teppo Seesto on työskennellyt viimeiset 8 vuotta IBM:llä Quantum Ambassador -roolissa. Hän on esiintynyt monissa konferensseissa, pitänyt vierailija luentoja eri yliopistoissa ja antanut haastatteluja lehdistölle. Nykyisen roolin lisäksi hänellä on yli 36 vuoden kokemus tietotekniikan parissa.

Dos., KTT Ari Sivula toimii Tampereen ammattikorkeakoulussa vararehtorina vastuualueenaan TKIO-toiminta. Sivula on toiminut korkeakoulusektorilla noin 19 vuoden ajan sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistossa erilaisissa johto, asiantuntija, TKI- ja opetustehtävissä.

Anna Stenman on toiminut Turun yliopistolla järjestelmäylläpitäjänä 10 vuotta ja sotkenut siinä ohessa kätensä melko syvälle prosessien, integraatioiden ja automaatioiden suohon. Hän pyrkii katsomaan näitä tiedonhallinnan näkökulmasta ja on aina tietojen yhtenäistämisen puolella.

Esa Suominen toimii Helsingin yliopiston pääarkkitehtina sekä kansallisen KA-SIG:n sihteerinä ja eurooppalaisen EUNIS EA-SIG:n sihteerinä.

Mika Suutari on toiminut Turun AMK:ssa vuodesta 1999 sekä opettajana että esihenkilötehtävissä. Nykyisin hän koordinoi strategista toimintaohjelmaa Opimme muuttuvassa maailmassa, toimii Digivisio-muutoskoordinaattorina, sekä edistää tekoälyn hyödyntämistä ja tekoälyosaamisen lisäämistä.

IT-arkkitehti, vastuualueena palvelinvirtualisointi, konesalit ja konesaliverkot
TUNI Tietohallinto / Teknologiapalvelut

Ville Tenhunen työskentelee Helsingin yliopistossa kehittämispäällikkönä. Viimeisen yli 10 vuoden aikana hän on työskennellyt enimmäkseen tutkimusdatan ja tutkimuksen palveluiden kanssa. Nykyään hän työskentelee myös eurooppalaisen e-instrastuktuuri EGI Foundation kanssa.

Anne-Marie Tuikka on aineistonhallinnan erityisasiantuntija Turun ammattikorkeakoulussa, jonka intohimona on TKI-toiminnan kehittäminen avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Hänellä on vahva kokemus ICT-alan kestävyyttä ja tutkimusympäristöjä koskevien hankkeiden valmistelusta ja toteutuksesta.

Paula Vaskuri on vuodesta 2001 työskennellyt Oulun yliopistossa koulutuksen kehittämisen parissa paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Nykyisin palvelupäällikkönä hän vastaa Oulun korkeakouluyhteisön digipedagogiikka- ja videopalveluiden toiminnasta.

Jani Vatka työskentelee Tampereen korkeakouluyhteisön Tietohallinnossa Digitoimisto-virtuaalitiimin vetäjänä. Lisäksi työkenttään kuuluu prosessien digitalisoinnin ratkaisuarkkitehtuuria, järjestelmäalustojen muotoilua ja projektihallintaa.

Toimin Seinäjoen yliopistokeskuksen johtajana. Seinäjoen yliopistokeskus on neljän yliopiston muodostama verkostomaisesti toimiva 80 asiantuntijan monitieteinen yhteisö. Yliopistokeskuksessa toimivat Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto, Vaasan yliopisto ja Taideyliopisto.

Jarkko Vesiluoma on kyberturvallisuusasiantuntijana Principal Offensive Security Lead roolissa Elisa Oyj:ssä. Hän on erikoistunut hyökkäävään tietoturvaan. ja on aktiivinen puhuja sekä kouluttaja, joka on tunnettu osallistumisestaan eri tapahtumiin, kuten Disobey 2024.

Stina Westman toimii Tieteellisen laskennan ja datanhallinnan yhteistyöfoorumin puheenjohtajana kaudella 2022-2024. Hän on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa digitaalisen tiedonhallinnan tutkimusyksikkö Digitalian johtaja.

Koulutus- ja hakijapalveluiden päällikkö, tiimini työskentelevät mm. rekisteripidon, opintiotietojärjestelmien, opiskelijaksi hakemisen, opiskelijarekrytoinnin ja kansaivälisen vaihdon parissa (ml. kv-opiskelijarekrytointi ja kv-valinta). Tehtävät moninaiset opintohallinnon osalta. Olen KOOTuki-ryhmän puheenjohtaja.